Itsetuntemus ja vuorovaikutus työyhteisöissä

Uudistuminen olisi helppoa, jos yhteisön jäsenten henkilökohtaiset vahvuudet heijastuisivat pelkästään myönteisinä myös kohtaamisissa ja yhteistyötilanteissa. Painetilanteet saattavat kuitenkin ylikorostaa vahvuuksiamme niin, että huomaamattamme tipahdamme taipumustemme sudenkuoppaan. Tai sitten päädymme paineen alla toimimaan aina saman kaavan mukaisesti, vaikka johtamistilanteet edellyttäisivät paljon monipuolisempaa roolivalikoimaa.

Omien vahvuuksien ja kehittymiskohtien tunteminen on oleellista hyvän vuorovaikutuksen rakentamisessa, ja siksi tärkeää kaikille johtajuusrooleissa toimiville. Luontaisten ominaisuuksien ja toimintatapojen erilaisuus tuottaa myös ryhmien toimintaan paljon tutkittavaa. Rikkova erilaisuus muuttuu rikastavaksi, kun ryhmän jäsenet oppivat tunnistamaan ydinominaisuuksiaan[1]  ja ymmärtämään niihin liittyvien sudenkuoppien, haaste- ja allergiapisteiden, vaikutuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön.

Autamme johtoa ja esimiehiä tunnistamaan omia vahvuuksiaan vipuvoimaksi organisaatiossa toteutettaville muutoksille. Ohjaamme myös ryhmiä ja tiimejä parantamaan omaa suoriutumis- ja uudistumiskykyään laadukkaammalla vuorovaikutuksella ja aidommilla kohtaamisilla. Onnistunutta vuorovaikutusta edistää jo usein se, että odotukset puolin ja toisin ovat selvillä. Ja aktiivinen palautteen hakeminen  havahduttaa näkemään, miltä oma toiminta todellisuudessa näyttää, kun vain halua kasvuun löytyy.

[1] Ofmann 2001